Teknisellä analyysilla tarkoitetaan käytännössä historian kurssiliikkeistä tehtyjä laskutoimituksia, joiden avulla arvioidaan kunkin instrumentin todennäköisimmät liikkeet X aikavälillä. Kyseessä ei tietenkään ole 100 % vedenpitävä systeemi, sillä markkinaliikkeisiin vaikuttaa tietenkin myös ns fundamentaaliset ja sentimentaaliset tekijät. Niillä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi laskea mukaan matemaattiseen algoritmiin, käytännössä siis pääasiassa uutiset ja muut maailmalla tapahtuvat asiat. Kuitenkin suurin osa ammattitreidaajistakin käyttää teknisiä apuvälineitä ainakin jonkin verran muun markkina-analyysin tueksi. Erilaisia teknisen analyysin työkaluja on olemassa satoja, joista suurin osa kertoo pitkälti saman tiedon eri muodossa. En siis koe tärkeäksi tai järkeväksi sekoittaa pakkaa turhan monilla työkaluilla, pahimmassa tapauksessa ne ainoastaan vaikeuttavat päätöksentekoa, kun tavoite on tietenkin juuri päinvastainen. Siksi keskityn tässä artikkelissa pariin yleisimpään sijoittajien käyttämään ennakkotyökaluun.
Bollinger bandit
John Bollingerin kehittämä bollinger band on yksi suosituimmista treidaukseen käytetyistä teknisistä työkaluista. Yksinkertaisuudessaan bollinger band piirtää kurssikäyrään viivan, joka kuvaa instrumentin liukuvaa keskiarvoa. Lisäksi viivan molemmilla puolilla on alue, jolla hinnan ns kuuluisi olla, eli systeemi laskee markkinoiden senhetkisiä kaupankäyntivolyymeja sekä volatiliteettia, mitä suuremmat edellä mainitut, sitä suurempi on väli jolla instrumentin hinnan ”kuuluisi” olla. Käytännössä yksinkertaistettuna bollinger bandit antavat hyvän käsityksen siitä, onko instrumentin hinta tällä hetkellä historiaan pohjaten korkea vai matala. Erityisesti bollingeria käyttäessä kannattaa kiinnittää huomiota ajankohtiin, jolloin kurssi lähestyy alueen ylä- tai alareunaa ja sarakkeet näyttävät ns aukeamaan päin. Tämä on merkki lisääntyneestä volatiliteetista markkinoilla, ja sarakkeen reunaan osuessa usein liikkeet kiihtyvät entisestään, ja nopeat suunnanmuutokset tai korjausliikkeet sattuvat usein näihin ajankohtiin.
RSI eli relative strenght index
RSI on toinen sijoittajien keskuudessa suosituimmista teknisistä työkaluista. Käytännössä RSI määrittää kunkin instrumentin sen hetkisen osto- ja myyntibalanssin, eli kertoo jos tuote on ylimyyty tai yliostettu. Visuaalisesti RSI:ssä on 2 ääripäätä, joiden välillä käyrä koko ajan liikkuu. Mitä ylempänä käyrä on, sitä ”yliostetumpi” tuote on ja päinvastoin. Ääripäiden arvot voi säätää välillä 0-100, yleisimmin alareuna asetetaan lukuun 30 ja yläreuna lukuun 70. Jos RSI lukema on 70, kertoo se jo poikkeuksellisesta ostopaineesta markkinoilla, ja sama päinvastoin. En nyt syvenny tarkemmin laskutoimituksiin RSI:n takana, sillä ne eivät ole sijoittajan näkökulmasta kovinkaan relevantteja. Pääasia että työkalu toimii (ainakin suurimman osan ajasta).
Huomioitavaa
Kuten jo alkuun mainitsin, tekniset työkalut eivät tietenkään voi ottaa huomioon maailman tapahtumia, jotka vaikuttavat kurssiliikkeisiin. Omaa selustaa turvatakseen kannattaa siis välttää teknisten ennakoiden perusteella treidausta silloin kun sijoittajien huomio on selkeästi kiinnittynyt muualle, eli esim pörssin aukeamisen tai tärkeän talousraportin aikoihin. Tälläisissä tilanteissa on tietenkin todennäköisempää, että markkinoita liikuttaa jokin muu tekijä kuin RSI:n yliostosignaali, joten tekniset työkalut ovat silloin erehtyväisempiä. Lisäksi huomioimisen arvoista on se, että joissain tuotteissa tekniset työkalut toimivat paremmin kuin toisissa. Tämä johtuu siitä, että esim osakkeissa juurikin uutisten ja muiden fundamentaalisten tekijöiden merkitys korostuu, eikä osakeyhtiön todelliseen arvoon vaikuta juurikaan se kuinka kurssit ovat historiassa liikkuneet. Toisaalta esim kryptovaluuttamarkkina ei ole (tai ainakaan aiemmin ollut) niin sidoksissa globaaliin markkinasentimenttiin, joten tekniset työkalut toimivat usein paremmin. Tietenkään ikinä ei voi silti tietää milloin tippuu ”uutispommi”, joten tervejärkisestä varovaisuudesta on tässäkin hyötyä.