Kryptovaluutat ovat viime vuosina puhuttaneet sijoittajia niiden yleensä korkean volatiliteetin eli samalla tuottomahdollisuuksien takia. Ne nähdään usein tietämättömien, aloittelevien treidaajien keskuudessa oikotienä tähtitieteellisiin tuottoihin ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Toisaalta vielä 5 vuotta sitten sijoitusmarkkinoilla isompien toimijoiden käymä keskustelu aiheesta oli pääsääntöisesti hyvin negatiivissävytteistä, ja viesti niille ketkä harkitsivat Bitcoiniin tai muihin sijoittamista oli selkeä: älä tee sitä, tai jos teet niin ole ainakin varautunut häviämään jokainen sijoitettu euro, kun kupla jossain vaiheessa vääjäämättä puhkeaa ja valuutan arvo painuu olemattomiin.
Nykyään kuitenkin vähintäänkin suurimmat valuutat ovat vakavasti otettavia, joskin edelleen kiistanalaisia tuotteita, joihin kuitenkin yhä useampi maailman suuryritys tekee aluevaltauksia. Viimeisin ja ehkä näkyvin esimerkki tästä oli Elon Muskin ja Teslan suurikokoinen Bitcoin osto ja ilmoitus siitä, että Tesla työskentelee saadakseen Bitcoinin kelpuutettua maksuvälineenä Teslan ostajille. Toisaalta innostus otti vähän takapakkia, kun Musk vähän ajan päästä lausunnossaan kertoi, että vähentää panostustaan kryptovaluuttamarkkinaan sen louhimisesta aiheutuvien ympäristöhaittojen takia.
Mitä kryptovaluutat siis oikein ovat ja mitä ihmettä tarkoittaa ”louhiminen” tai ”lohkoketju”?
Mitä ovat kryptovaluutat?
Eri kryptovaluuttoja on markkinoilla lukemattomia, mutta suurimman osan toimintaperiaate on sama tai samankaltainen, joten keskityn tässä kirjoituksessa isoimpiin kuten Bitcoiniin. Yksinkertaistettuna kryptovaluuttojen tarkoitus on, että valuutan toimintaa ylläpidetään kaikkien sen käyttäjien toimesta yhteisessä verkossa, joka ei ole keskuspankkien hallinnoima kuten perinteiset valuutat. Bitcoinin teknologia perustuu niin sanottuun lohkoketjuun. Lohkoketju on käytännössä sarja erittäin monimutkaisia laskutoimituksia, jotka koostavat yhdessä verkon, jossa valuutta toimii. Bitcoinia louhitaan tehokkaiden tietokoneiden avulla yhdistämällä ne louhintakoneiden verkkoon ja ratkomalla monimutkaisia algoritmeja ryhmätyönä muiden verkon koneiden kanssa. Kun uusi laskutoimitus eli niin sanottu salausalgoritmi ratkeaa, syntyy ketjuun uusia lohkoja, ja ketjun ratkaisija saa tästä palkkioksi bitcoineja. Louhiminen on edellytys lohkoketjun ylläpidolle ja koko valuutan toiminnalle.
Tällä hetkellä palkkio salausalgoritmin ratkeamisesta on 6,25 Bitcoinia, määrä puolittuu 210 000 lohkon välein. Viimeisin puolittuminen tapahtui toukokuussa 2020, ja seuraava puolittuminen tulee tapahtumaan muutaman vuoden sisällä, arviolta vuoden 2024 aikana. Viimeisetkin bitcoinit tullaan louhimaan nykyisellä tahdilla vuoteen 2150 mennessä.
Hyödyt ja haitat
Kryptovaluuttojen ja lohkoketjun suurin yksittäinen ainakin teoreettinen hyöty on turvallisuus. Valuuttaa pitävät pystyssä yksittäiset tietokoneet, jotka eivät pääse käsiksi muuhun kuin niille määriteltyihin prosesseihin, joten systeemin hakkeroiminen on erittäin vaikeata.
Kryptovaluuttasiirrot myöskin toimivat anonyymisti, mikä on sekä hyvä että huono asia. Muun muassa maailman suurin kryptovaluutta-alusta Binance joutui kyseenalaisen mediahuomion kohteeksi aiemmin tänä vuonna, kun Iso-Britannian finanssivalvonta eväsi siltä lisenssin toimia brittien markkinoilla. Binance ei onnistunut todentamaan tarvittavia toimia rahanpesun estämiseksi, mikä onkin erittäin vaikeata kryptomarkkinoilla juuri markkinan anonyymin luonteen takia.
Sijoittajien näkökulmasta Bitcoinissa kiehtoo eritoten sen korkea volatiliteetti. Osakemarkkinoilla tai muissa perinteisemmissä sijoituskohteissa kymmenien prosenttien päivittäiset tai viikoittaiset nousut ja laskut ovat erittäin harvinaisia, kun taas Bitcoinissa ja muissa kryptovaluutoissa lähes arkipäivää. Korkea volatiliteetti mahdollistaa tietenkin hurjapäisille treidaajille erittäin suuret tuottomahdollisuudet, mutta sijoitukset ovat sen takia myös tietenkin korkeariskisiä.
Korkea volatiliteetti on myös yksi epäilijöiden suurimmista huolista; Bitcoin tai muut kryptovaluutat eivät voi nykyisellä volatiliteetilla käytännössä toimia niin sanottuna mainstream valuuttana. Jos esimerkiksi palkat maksettaisiin Bitcoineina tai niitä käytettäisiin päivittäisiin ostoksiin perinteisten valuuttojen tavoin, aiheuttaisi korkea volatiliteetti tietenkin merkittäviä haasteita. Kyseisessä tilanteessa siis käytännössä esimerkiksi palkat voisivat vaihdella ostovoimassaan helposti kymmeniä prosentteja kuukaudenkin sisällä.
Toisaalta epäilijöitä on riittänyt koko Bitcoinin yli kymmenvuotisen kehityskaaren ajan, mutta valuutta on kerta toisensa jälkeen moninkertaistanut arvonsa. Vain aika näyttää miten pitkälle kryptovaluuttojen kehitys voi jatkua, ja tuleeko Bitcoinista ja kumppaneista loppujen lopuksi pannukakku vai rahoitusalan arvostetuimpienkin toimijoiden ”hyväksymä” laajasti päivittäisessä käytössä oleva valuutta, vai ehkä todennäköisemmin jotain siltä väliltä?