Sijoitusmarkkinoilla on nähty viime aikoina historiallisen suuria lyhyen aikavälin liikkeitä. Tämä luonnollisesti kiinnostaa sijoittajia sillä suurissa liikkeissä on luonnollisesti suurimmat tuottomahdollisuudet. Myös mediassa on ollut paljon esillä sijoittamiseen ja treidaamiseen liittyviä aiheita. Myös dogecoinin ja gamestopin kaltaiset ilmiöt ovat tuoneet sijoitusmarkkinoille lisää näkyvyyttä. Mistä viimeaikaiset liikkeet johtuvat?
Treidaus käsitteenä
Kun puhutaan lyhyen aikavälin markkinaliikkeistä ja niistä hyötymisestä, on hyvä tehdä selväksi muutamia treidaukseen liittyviä asioita. Treidauksella eli ns päiväkaupalla tarkoitetaan siis nimensä mukaisesti sijoitustapaa, joka koostuu yleensä minuuttien, tuntien tai maksimissaan päivien pituisista sijoituksista. Lyhyen aikavälin markkinaliikkeisiin vaikuttaa tietenkin todella moni asia, joten niiden lukeminen ja ennakoiminen on pitkän aikavälin liikkeitä haastavampaa. Treidausta voidaankin yleisesti pitää astetta riskipitoisempana sijoitusmuotona verrattuna esim. osakesäästämiseen tai muihin perinteisempiin tapoihin. Toki myös tuottomahdollisuudet kulkevat riskin kanssa käsi kädessä, eli voivat olla treidauksessa huomattavasti suurempia.
Analyysitavat
Markkinoita tulkitessa puhutaan yleensä kahdesta eri analyysin muodosta: tekninen analyysi ja fundamenttianalyysi. Teknisellä analyysillä tarkoitetaan käytännössä historian kurssiliikkeisiin pohjautuvia laskutoimituksia, joilla yritetään ennustaa tulevat kurssiliikkeet. Esimerkkinä tästä esimerkiksi RSI (relative strength index) tai bollinger bandit ovat yksinkertaisia teknisiä työkaluja, jotka näyttävät treidausalustoilla visuaalisesti selkeällä tavalla mahdolliset lähitulevaisuuden kurssiliikkeet. Tekninen analyysi siis perustuu ainoastaan historiaan, eli ei ota huomioon uutisista aiheutuvia kurssiliikkeitä, eikä näin ollen myöskään toimi 100 % ajasta. Monet ammattitreidaajatkin kuitenkin kokevat tekniset apuvälineet hyödylliseksi osana isompaa kokonaisuutta.
Fundamenttianalyysillä taas tarkoitetaan juurikin uutisten ja muiden ns reaaliajassa tapahtuvien kursseihin vaikuttavien tekijöiden tulkintaa.
Meemiosakkeet
Täysin uudenlainen internetin ja kaikille helposti saatavilla olevien sijoitusmarkkinoiden mahdollistama ilmiö on niin sanotut meemiosakkeet, ja tarkemmin sanottuna niiden tähtitieteelliset kurssinousut ja -laskut. Esimerkkinä Gamestop, yhdysvaltalainen pelikauppa, jonka liiketoiminta perustuu pääasiassa kivijalkakauppoihin. Tammikuussa 2021 joku oli ilmeisesti tajunnut, että isoilla hedge-rahastoilla on poikkeuksellinen suuri painotus Gamestopin osakkeen ”shorttipuolella”, eli osakkeelle povataan kurssilaskua. Selittämättömästä syystä osake lähti tämän seurauksena nopeaan nousuun ja tieto siitä levisi netin sijoitusfoorumeilla, mikä tietenkin kiihdytti kurssinousua entisestään. Lopulta aikavälillä 8.1.2021-27.1.2021 oli osake ehtinyt nousta $17,7 -> $347,5. Ilmassa oli lähes vallankumouksellinen tunnelma, keskustelufoorumeilla suunniteltiin jo seuraavia ”pumppauskohteita”, ja ilmiö näkyi Helsingin pörssissäkin esimerkiksi Nokian osakkeen poikkeuksellisessa, joskin vain vähän aikaa kestäneessä nousupaineessa. Ilmiöstä puhuttiin historian suurimpana yksittäisenä varansiirtona ns ”rikkailta” hedge-rahastoilta köyhille yksityissijoittajille. Totuus on kuitenkin, että vaikka hedge-rahastoille kyllä seurasi tempauksesta miljarditappiot, myös paljon luultua harvempi yksityissijoittaja hyötyi tapauksesta. Osake sukelsi kuitenkin luonnollisesti kymmeniä prosentteja nousupaineen hiivuttua ja liike on siitä asti ollut loivasti laskujohteista.
Keskuspankkien vaikutus
Yksittäisten somen aiheuttamien ilmiöiden lisäksi suurimmat viimeaikaiset kurssiliikkeet ovat aiheutuneet keskuspankkien, erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien elvytystoimista ja korkopolitiikasta. Tässä ei itsessään ole mitään erikoista tai ennennäkemätöntä, keskuspankkien toimet ovat aina markkinoihin eniten vaikuttavia seikkoja, joskin viime aikoina keskuspankkien toimet ovat syystäkin olleet poikkeuksellisen radikaaleja. Treidaajana kannattaa siis pitää silmällä investing.comin talouskalenterista erityisesti keskuspankkien lausuntoja, sillä lähes aina niitä seuraa tavallista suurempaa volatiliteettia
Tagged with: sijoittaminen • treidaus